Stressin tunnistaminen: Firstbeat Life
Kehollinen stressi ja autonomisen hermoston epätasapaino ovat merkittäviä tekijöitä sairauksien puhkeamisen ja kroonistumisen taustalla. Stressi voi vaarantaa suorituskyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin. Henkinen stressi on käsitteenä monelle tuttu ja sitä pidetään usein ainoana stressin muotona, mutta tämä jättää huomioimatta tärkeän osan stressistä. Moni ei ole tietoinen siitä, että saattaa olla voimakkaasti stressaantunut. Tämä voi paljastua esimerkiksi vasta sympaattisen ja parasympaattisen hermoston tilaa kartoittavassa mittauksessa eli Firstbeat Life mittauksessa. Joskus stressi paljastuu myös oikeanlaisten kysymysten esittämisen yhteydessä, kummassakin tavassa avainasemassa on tietoiseksi tuleminen. Ennen kuin löydät äänenvoimakkuus napin streoistasi, et kykene ääntä säätelemään, vaan ääni tulee sillä voimalla ja teholla kuin se on tullakseen. Samoin on stressin säätelyssä. Tietoiseksi tuleminen on ”volyyminappula”. Se on edellytys sille, että voit ryhtyä opettelemaan voimakkuuden säätelyä.
Miksi stressin tunnistaminen sitten on tärkeää? Pitkittynyt stressitila on yhteydessä kroonisiin sairauksiin ja työkyvyttömyyteen. Terveyden lisäksi stressi heikentää suorituskykyämme, haastaa sosiaalisia suhteitamme ja estää meitä elämästä laadukkaasti ja onnellisesti. Työhön, talouteen tai ihmissuhteisiin liittyvät huolet ja paineet ovat yleisesti tiedossa olevia stressin muotoja. Lisäksi on monia muita tekijöitä, jotka aiheuttavat keholle stressiä, vaikka niitä ei mielletä stressinä. Näitä voivat olla kipu, ylikunto, unihäiriöt, uniapnea, työergonomian puutteet, liian suuret lääkeannokset, matala-asteinen tulehdus, ruoka-aineyliherkkyydet ja allergiat, insuliinikuormitus, vääränlaiset ruokailutottumukset, nälkä ja nälkiintyminen, nestevaje eli liian vähän juominen, suolisto- ja ruoansulatusvaivat sekä myrkyt elimistössä. Esimerkiksi sisäilmaongelmat, antioksidanttivaje, ravitsemukselliset puutteet, hidastunut aineenvaihdunta tai liikunnan ja palautumisen välinen epätasapaino ovat kaikki kehon epätasapainotiloja, jotka aiheuttavat stressiä.
Stressinhallinta ja Painonhallinta
Eläkkeellä oleva yleislääketieteen erikoislääkäri, kirjailija ja biokemisti Päivi Mäkeläinen (2016) käyttää kirjassaan ”Kilpirauhasen toimintahäiriöt ja kokonaisvaltainen hoito ” metaforaa orkesterista, joka kuvaa hyvin sitä, miten yksi asia kun menee pieleen kehossa, niin se vaikuttaa koko systeemiin. Mäkeläinen kuvaa umpirauhasia orkesterina, joka soittaa ihanasti yhteen, mutta kun yksi orkesterin soittimista on epävireessä, vaikuttaa se muihinkin orkesterin jäseniin niin, että kotvan kuluttua koko orkesteri soittaa epävireisisesti. Eli kun jokin kehon kahdeksasta umpirauhasesta toimii heikosti tai häiriintyneesti, niin saa se koko kehon hieman sekaisin. Näin käy esimerkiksi silloin, kun stressi saa kilpirauhasen siirtymään vajaatoimintaan. Hormoniorkesterin kapellimestari (Hypotalamus) näet saattaa tulkita stressireaktiot niin, että taitaapa olla nälkä, energiavaje, kyseessä (joka on myös stressi) ja energiaa täytyy säästää, jotta niukka ravinto riittää.
Kilpirauhanen siis siirtyy säästötilaan eli vajaatoiminnalle, koska kehon sisäinen säätelyjärjestelmä tulkitsee stressitilanteen niin, että nyt tarvitsee säästää energiaa selviytyäksemme näistä ”kovista ajoista”: hidastetaanpa aineenvaihduntaa. Koetapa siinä sitten vaikkapa laihduttaa: ei toimi! Painoa tulee vain lisää, kun stressi lisääntyy yrittäessäsi laihduttaa. Ensin pitäisi saada aineenvaihdunta toimimaan normaalisti ja sitten vasta lähteä painonpudotukseen. Eli ensin stressi alas ja sen jälkeen vasta alkaa ravintovalmennus eli mieli ylös paino alas. Ja muuten toimii!
Kello sekaisin? Neurosonic avuksi
Kehossa on sen optimaalisen toiminnan kannalta sisään ohjelmoituna vuorokausirytmi, jota ylläpitää myös tämä samainen hormonijärjestelmä, joka säätelee energia-aineenvaihduntaa sekä ”kuonat pois ja ravintoa sisään-systeemiä”. Vireystilaa ja mieliala liittyvät läheisesti tähän regulaatiojärjestelmään. Jos sinusta tuntuu, että umpirauhasorkesterisi soittaa mahdollisesti kuitenkin vielä hyvin yhteen, tai joskus jopa puoli viiteen, niin voit kysyä itseltäsi seuraavia kysymyksiä varmistuaksesi asiasta: riittääkö energiasi pitkin päivää? Tunnetko itsesi ärtyneeksi usein? Oletko yrittänyt painonpudotusta siinä onnistumatta ja tiedät, että se ei johdu syömisistäsi? Väsyttääkö illalla ja olet aamulla virkeä? Vaikka nukkuisitkin pitkät yöunet, niin väsyttääkö sinua silti aamuisin ja/tai päivisin? Nukahdatko helposti ja nukut heräilemättä koko yön? Toimiiko vatsasi säännöllisesti, eli vähintään kerran päivässä? Onko sinun keskittymiskykysi yhtä hyvä kuin se on ollutkin aina? Unohteletko asioita herkemmin kuin ennen? Kärsitkö usein päänsärystä? Tuntuuko sinusta, että idioottien määrä ympärilläsi on kasvanut?
Stressaavista tekijöistä ei aina voi päästä eroon, eikä niistä myöskään välttämättä tarvitse päästä eroon. Näin on esimerkiksi silloin, jos isoin stressisi aiheuttaja on lähiomaisesi tai krooninen kipu. Tai esimerkiksi muutoin niin mukavassa työssäsi: työtoverit! Työssä viihtyvyyteen pystyy vaikuttamaan. ”Minulla on kyllä niin mukava työ, kun saan olla osa tätä tiimiä!” Voitko sanoa samaa? Jos et, niin pitääkö vaihtaa tiimiä? Ei heti ensimmäisenä. Voit pyytää minulta Hyvinvoiva tiimi valmennusta tiimillesi tai alkaa muutostyön asennoitumisesi suhteen.
Stressinhallinta
Jos emme voi muuttaa olosuhteita, on parempi muuttaa itseään. Liian iso urakka, miettii kenties joku heti. Stressinhallintavalmentajasi sanoo sinulle kuitenkin että: ei ole. Sinun itsesi ei nimittäin tarvitse muuttua, ainoastaan toimintatapojesi ja asennoitumisesi. Eli muutetaan toimintatapoja stressinaiheuttajiin nähden. Voit todellakin kehittää taitojasi saada stressisi hallintaan. Jos kaipaat siihen apua, voit varata minulta ajan stressinhallintavalmennukseen ja ryhdytään yhdessä haltuunotto hommiin. Stressinhallinta yhdessä on paljon helpompaa. Keinoja riittää ja kun ne loppuu, niin konstit alkaa. Tosiaan kaikki alkaa siitä, että tulet tietoiseksi. Tämän jälkeen kokeilet miten erilaiset toimintatavat, ajattelumallit ja tietoiset pysähtymiset vaikuttavat fyysisiin reaktioihisi. Ja taas ns alhaalta ylöspäin; miten fyysiset reaktiot vaikuttavat ajatusmalleihisi ja toimintatapoihisi. Pidä päiväkirjaa tai käytä Firstbeat Life mittausta apunasi ja siinä mukana olevaa päiväkirjaa.
Unenlaatu stressitekijänä
Joka yö kolmasosa suomalaisista nukkuu huonosti ja joka kymmenes kärsii yli kuukaudenmittaisista unihäiriöistä. Unettomuus aiheuttaa uupumusta, väsymystä, muisti- ja keskittymishäiriöitä ja vaikuttaa työkykyyn. Mistä seuraa suunnatonta stressiä kaikille edellä kuvatuille stressin osa-alueille. Vaikka valtaosa unettomuudesta on tilapäistä ja normaaliin elämään kuuluvaa, niin pitkittyessään se voi johtaa kuitenkin krooniseen unettomuuteen. Tilapäinen unettomuus näyttää lisääntyvän jatkuvasti ihmisillä. Tähän ei ole löydetty yksiselitteistä vastausta. Yhtenä hyvänä selittävänä tekijänä näyttäisi kuitenkin olevan aivojen hyperaktiviteetti eli ihmisen elimistö oleminen jatkuvasti ylikierroksilla. Tähän ylikierroksilla olemiseen voidaan onneksi vaikuttaa esimerkiksi Neurosonic ´in avulla ja muutamin näppärin kotikonstein. Lisää vinkkejä kierrosten laskuun artikkelin loppuun.
Stressi on muuten keskeinen tekijä immuniteetin heikentymisessä sekä autoimmuunisairauksien puhkeamisessa. Paras tapa hoitaa vastustuskykyäsi onkin hoitaa stressitasojasi! Paras tapa tulla toimeen ympäristösi kanssa on muuten hoitaa stressitasojasi!
Sosiaaliset suhteet ja stressinhallinta
Sosiaalisiin suhteisiimme liittyvä tunnekuohu on yksi suurimmista mahdollisista stressitekijöistä elämässämme. Niihin kytkeytyy runsaasti tunteita: iloa, innostusta, surua ja murhetta. Tasapainoiset ihmissuhteet ovat monen onnellisen elämän salaisuus. Vaikka ihmisten erilaisuus on kiehtovaa, samankaltaisuus yhdistää. Mukavuusalueella on yksinkertaisesti niin mukavaa olla. On totta, että on helpompi olla samankaltaisten ihmisten seurassa, vaikka tämä voi tarkoittaa, että suuri osa sosiaalisesta rikkaudesta jää hyödyntämättä. Toisten ihmisten erilaisuus ei kuitenkaan aina tunnu rikkaudelta, varsinkaan silloin kun elämässä on muitakin haasteita. On vaikeaa ymmärtää, miksi joku toimii niin kuin toimii, vaikka jokin toinen toimintatapa olisi omasta mielestä paljon parempi, tehokkaampi ja ”ympäristöystävällisempi”.
Työelämässä kohtaamme päivittäin ihmisiä, joiden kanssa emme synkkaa, mutta joiden kanssa on silti tultava toimeen. Päivittäinen tunnekuorma voi kasvaa valtavaksi stressitekijäksi, josta ei pääse eroon yksittäisillä huolikoppa-harjoituksilla. Jatkuva epämukavuusalueella toimiminen voi johtaa uupumiseen ja sairasteluun, vaikka työ itsessään ei olisi liian rankkaa. Tilanne pahenee, jos työ on vaativaa ja edellyttää tehokkuutta. Jos ymmärtäisimme toisiamme paremmin sekä työyhteisössä että ystävä- ja läheispiirissä, monen ihmisen hyvinvointi voisi kohota uudelle tasolle.
Ymmärtämisen avuksi NLP
Erilaisten toimintatapojen selittämiseen ja paremman ymmärryksen saavuttamiseen olen itse oppinut vasta NLP-koulutuksien myötä. NLP eli Neuro-Linguistic Programming, neuro-lingvistinen ohjelmointi, viittaa neurologisiin prosesseihin, eli aivoissamme, mielessämme ja kehossamme tapahtuvaan tiedon käsittelyyn. NLP on oppi siitä, kuinka prosessoimme informaatiota ja kuinka se vaikuttaa käyttäytymiseemme. Hyödyntämällä NLP-tekniikoita voit oppia kontrolloimaan sisäistä puhettasi ja ajatteluasi. Tavoitteena on hallita omaa tapaa ajatella asioita sekä sitä, miten mieltää ääniä ja kuvia. NLP-tekniikoilla ja harjoituksilla opitaan luomaan tunnetiloja ja käyttäytymismalleja sekä ymmärtämään itseä ja muita paremmin.
Sinikka Hiltunen (2020) kuvaa kirjassa ”NLP perusteet” sitä, miten jokaisella ihmisellä on oma yksilöllinen tapa tulkita ympäröivää todellisuutta. Hän kutsuu tätä ympäröivää todellisuutta maastoksi ja ihmisten yksilöllisiä käsityksiä kartoiksi, joiden pohjalta he toimivat ja reagoivat. Kuten mikään kartta ei täysin vastaa maastoa, ei myöskään yksikään maailmankuva ole täysin sama kuin todellisuus (Hiltunen ym. 2020).
Maailmakuva muotoutuu vuorovaikutuksessa
Maailmankuvamme alkaa muotoutua heti syntymämme jälkeen ja siihen vaikuttavat omat henkilökohtaiset ominaisuutemme, jotka vaikuttavat vuorovaikutukseen ympäristömme kanssa, mikä puolestaan vaikuttaa käsityksiimme itsestämme ja muista. Muodostamme sisäisiä malleja ja tulkintoja asioista, esineistä ja tapahtumista. Kokemuksemme ohjaavat havaintojamme ympäristöstämme ja näistä havainnoista puolestaan teemme tulkintoja ja muodostamme uusia mielensisäisiä malleja, jotka ohjaavat edelleen sitä, mitä me havaitsemme ympäristöstämme ja minkä merkityksen sille annamme. Niinpä yksikään maailmankuva ei myöskään samanlainen kuin toisella.
Kognitiivisessa psykologiassa puhutaan skeemoista, kun viitataan samoihin käsitteisiin. Skeemat ovat mielen sisäisiä malleja, joiden avulla suunnistamme Hiltusen (mt) kuvaamassa maastossa. Skeemojen kannalta on oleellista, että ne toimivat osittain tiedostamattomasti, mikä mahdollistaa toiminnan automatisoinnin ja vapauttaa kognitiivista kapasiteettia muihin tehtäviin. Skeemat ohjaavat toimintaamme ja rajoittavat meitä tiedostamatta. Niiden tarkoitus on helpottaa toimintaa ennustettavuuden kautta. Skeemat ovat mielen sisäisiä teorioita siitä, mikä on mahdollista missäkin tilanteessa ja miten kannattaa toimia. Ne auttavat välttämään vaaroja ja sujuvoittavat toimintaamme, vaikka aina ne eivät suinkaan sujuvoita, vaan jopa päinvastoin. Tällöin puhutaan rajoittavaista tai joskus jopa haitallisista uskomuksista.
Persoonalliset piirteet ja temperamentit
Liisa Keltikangas-Järvinen on tunnettu suomalainen psykologi sekä kokeellisen persoonallisuustutkimuksen uranuurtaja ja alan tutkimustulosten tunnetuksi tekijä. Hänet tunnetaan erityisesti temperamentin tutkimuksista. Temperamentti koostuu Keltikangas-Järvisen (2016) mukaan erilaisista taipumuksista ja valmiuksista, jotka ovat tyypillisiä ihmiselle itselleen ja nämä piirteet erottavat hänet muista. Temperamentti, joka ei siis ole sama kuin persoonallisuus, on oma yksilöllinen tapa reagoida sekä ulkoisiin että sisäisiin ärsykkeisiin. Tapa olla muiden kanssa vuorovaikutuksessa. Tapa olla. Vaikka jokaisella ihmisellä on oma persoonallisuutensa, niin kuitenkin temperamentti on se tekijä, mikä tekee yksilöstä yksilön. Persoonallisuus on kulttuurin muokkaama ja temperamentti on synnynnäinen ominaisuus. Temperamentti on siis pysyvä ominaisuus, josta kehittyy, kasvatuksen, kokemusten ja perittyjen valmiuksien kautta ihmisen persoonallisuus. Nämä ovat joukko taipumuksia, jotka herkistävät ihmisen kokemaan asioita hänelle tyypillisellä, yksilöllisellä tavalla. Ne saavat hänet reagoimaan ja toimimaan hänelle luonteenomaisella tyylillä. (Keltikangas-Järvinen 2016, 9.)
Keltikangas viittaa Thomas´iin ja Chess´iin jotka erottavat temperamentissa yhdeksän osa-aluetta: aktiivisuuden taso, biologisten toimintojen rytmisyys, suhtautuminen uuteen, sopeutuminen uuteen, ärsytyskynnys aistikokemuksille, reaktioiden voimakkuus, mieliala, huomiokyky ja pitkäjännitteisyys-lyhytjännitteisyys (Keltikangas-Järvinen 2015, 46-61). Nämä yhdeksän temperamenttityyppiä Thomas ja Chess ryhmittelivät kolmeksi temperamenttityypiksi: helppoihin, haastaviin ja hitaasti lämpeneviin. Keltikangas-järvinen viittaa myös Cloningerin ja toteaa, että samoista ominaisuuksista, aktiivisuus ja sosiaalisuus, voidaan käyttää myös nimityksiä elämyshakuisuus ja palkintoriippuvuus. (Keltikangas-Järvinen 2016, 13.) Eri tutkijoiden näkemyksiä yhdistämällä voidaan temperamentteja siis kuvata sen mukaan, miten intensiivisesti tai vaimeasti jokin tietty piirre ilmenee. Esimerkiksi kuinka korkea tai matala aktiivisuus, sosiaalisuus, taipumus mielipahaan ja ärtyvyyteen, joustavuus, sopeutumiskyky, keskittymiskyky sekä rytmisyys, jollakin yksilöllä on.
Ehkä kaikkein havainnollisin tapa kuvata temperamenttia, on sen kuvaaminen käyttäytymistyylinä eli miten se ilmenee arjessa. Esimerkiksi aktiivisuus temperamenttipiirteenä tarkoittaa sitä millä energiamäärällä ihminen suuntautuu käsillä olevaan asiaan. Käyttäytymistyylinä se ilmenee siten, että millä vauhdilla ja miten pontevasti ihminen toimii (mt, 14). Aktiivinen ihminen tekee kaiken vauhdilla; syöminen, kävely ja puhuminen sujuvat kaikki nopeasti. Hän liikehtii, elehtii vilkkaasti ja innostuessaan saattaa jopa huitoa. Voima ja vauhti esiintyvät usein rinnakkain aktiivisen ihmisen toiminnassa. Eivät kuitenkaan välttämättä. Ihminen voi olla sekä äänekäs että nopea, mutta voi olla myös, että hän on äänekäs, mutta ei nopea. Hän voi olla myös nopea, mutta ei äänekäs. Matalana aktiivisuuden temperamentin omaava henkilö puolestaan erottuu hidastempoisuudellaan ja rauhallisuudellaan. Hän tulee hiljaa, syö rauhallisesti, ei pidä meteliä, eikä liioin ole äänekäs ja elehtivä. Hänen tuloaan ei voi kuulla kaukaa jo ovien paukkumisesta ja pontevista askelista, kuten korkean aktiivisuuden omaavan. (Mt, 17.)
Korkean aktiivisuuden omaava henkilö ei kuitenkaan välttämättä ole tehokas, vaikka niin voisi äkkiä päätellä. Kuten ei myöskään hidastempoinen, verkkainen harkitsija, ole jotenkin hidasälyinen ja tehoton. Työelämässä arvostetaan usein aktiivisuutta ominaisuutena, jolla ajatellaan, että joku tarttuu toimeen ja saa aikaan. Korkean aktiivisuuden omaava henkilö saattaa merkitä kuitenkin vaan äänekästä touhottamista, särkyneitä tavaroita ja huolimattomuusvirheitä, ilman merkittävää aikaansaannosta. Nopeus voi toimia tehokkuuden vastakohtana ja estää harkinnan. Huolellisuus merkitseekin aktiiviselle ihmiselle monotonisuutta. (Mt, 19.) Minusta Keltikangas-Järvinen kuvaa tuossa hyvin osuvasti sitä, miten me saatamme mennä harhaan tulkitessamme omien skeemojemme kautta ”maastokarttaa” esimerkiksi työelämässä. On kuitenkin olemassa työtehtäviä, joissa tarvitaan aktiivisuutta, joissa vauhti ja voima ovat tärkeitä ja pohdinta ja harkinta vähemmän tärkeitä. Kaikilla temperamenttipiirteillä ja niitä ilmentävillä käyttäytymistyyleillä on paikkansa työelämässä.
Entä sitten Idiootit ympärilläni?
Thomas Erikson (2018) on mielestäni onnistunut kuvaamaan erilaisia käyttäytymistyylejä hyvin osuvasti ja viihdyttävästi kirjassaan ”Idiootit ympärilläni”. Syy sosiaalisiin konflikteihin on yleisen sosiaalipsykologisen käsityksen mukaan erilaiset tavat viestiä sekä yksilölliset tulkinnat, joita viestin vastaanottaja liittää viestiin. Jotta voisi käsittää muita paremmin, pitää ensin ymmärtää itseään. Vaikka Thomasin värityypit onkin saanut kritiikkiä osakseen, on se mielestäni hyvin käyttökelpoinen lähestymistapa hahmottamaan sosiaalisen vuorovaikutuksen monimuotoista todellisuutta ja tekemään siitä ymmärrettävämpää, ja jopa hauskan. Meidän olisi hyvä osata nauraa itsellemme ja ehkä toisillekin hyväksyvästi, hyväntahtoisesti. Suosittelen lukemaan kirjan, ja toteamaan itse naurattaako, tai edes hymyilyttääkö?
Extended DISC® Henkilöanalyysi
Tieteellinen, mutta hauska lähestymistapa koko tiimin Haluaisitko sinä ymmärtää tiimisi tai työyhteisösi käyttäytymistyylejä paremmin? Tai omaa käyttäytymistyyliäsi suhteessa muihin. Kiinnostaako sinua tietää miksi uuvut työssä tietyissä tehtävissä, tai tiettyjen tyyppien kanssa työskennellessäsi? Värityypeistä tieteellisemmän ja työskentelyä erilaisten käyttäytymistyylien välillä helpottavan työkalun tarjoaa Extended DISC® Henkilöanalyysi
Extended DISC® Henkilöanalyysi on käytetty monipuolisesti eri tilanteissa, kuten rekrytointi, johtaminen, esihenkilötyö, organisaation kehittäminen, kommunikointi- ja vuorovaikutusvalmennukset, myyntivalmennus, asiakaspalvelun kehittäminen, kehityskeskustelut, coaching, mentorointi ja urheiluvalmennus.
Sosiaalisen vuorovaikutuksen tehostamispaketti
Sosiaalisen vuorovaikutuksen tehostamispaketti työyhteisölle on erinomainen tapa parantaa tiimin yhteistyötä, viestintää ja työhyvinvointia. Ihmisten erilaisuus on rikkaus, joka vaikuttaa merkittävästi työyhteisön toimintaan. Kun ymmärrämme ja arvostamme erilaisia toimintatyylejä, voimme luoda parempaa yhteistyötä ja tehokkaampaa viestintää. Extended DISC® Henkilöanalyysi tarjoaa työkaluja tähän tarkoitukseen.
Kirjallisuus:
Mäkeläinen, Päivi: Kilpirauhasen toimintahäiriöt ja kokonaisvaltainen hoito. BoD – Books on Demand, 2016.
Sinikka Hiltunen, Matti Kiviaho, Leena Vikeväinen-Tervonen: NLP perusteet. Tampere University Press, 2020.
Keltikangas-Järvinen, Liisa: ”Hyvät Tyypit”: Temperamentti Ja Työelämä. [Helsinki]: WSOY, 2016.
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Temperamentti: Ihmisen Yksilöllisyys. 5. p. [Helsinki]: WSOY, 2015.
Erikson, Thomas, ja Riie Heikkilä. Idiootit Ympärilläni: Kuinka Ymmärtää Muita Ja Itseään. 1. painos. [Jyväskylä]: Atena, 2017.
